Jee lähden vaihtoon syksyllä, jippii!

N. kolmen viikon loma ohi. Huomenna kouluun. En yhtään jaksaisi, ei kiinnosta. Pian pitäisi päättää että lähteekö vaihtoon syksyllä, pelottaa lähtea mutta oishan se kokemus.

3/5 tenttiä takana ja läpi varmasti kaikista. Jes! Ensi viikolla vielä kaksi ja sitten melkein kolmen viikon loma. Sillonkin kyllä pitää tehdä koulujuttuja, mutta silti kyllä sitä lomaksi voi sanoa. Tulee tarpeeseen....

Ihan hirvee kiire koulussa. Ihan liikaa tekemistä. Ei pieni pää kestä.

No jotenkin lopahti toi kirjotusinnostus aika nopeeta, en kyllä yllättynyt ole. Kämppä löydetty monta kuukautta sitten, on oikea unelma. Arki rullaa, nyt tosin syyslomaa vietän. Pitäisi tentteihinkin lukea, mutta ei vaan kiinnosta sitten pätkääkään.

Kattelin just Tuuria, ei jumalauta mitä paskaa, ihan fyysisesti teki pahaa kun oli niin kamala myötähäpeä.

Nyt on tullut ajankohtaiseksi jättää lapsuudenkoti taakseen. (no oishan sen tietty aiemminkin voinut tehdä, mutta viime vuoden piti olla lähinnä välivuosi ja tänä vuonna olisin muuttanut toiseen kaupunkiin). Niin ei käynyt, vaan tänne jään.

olen päättänyt muuttaa yhteen kaverini kanssa, säästää vuokrakuluissa, puolet kolmiosta on halvempi kuin yksiö. Nyt on sitten ravattu näytöissä, mutta sitä oikeaa ei ehkä ole löytynyt.

Nyt on siis kesätyöt alkanut, kolme päivää lusittu jo, ties kuinka monta jäljellä. En kuitenkaan jaksa valittaa töistä, olihan minulla ruhtinaallinen, yli kuukauden kestävä kesäloma. Harvinaista herkkua minulle, joka olen tottunut olemaan töissä koko kesän. Lisäksi nyt teen vain n. 5 tunnin päiviä, ja saatan saada vapaaviikkoja myös keskemmällä kesää. Työhän on siis sitä samaa mitä olen jo monet kesät tehnyt eli toimistossa koneen ääressä istumista.

Taidanpa mennä nukkumaan kun kerrankin jo tähän aikaan väsyttää. Yleensä menen nukkumaan siinä kolmen-neljän maissa, joten pieni unirytmin parannus tekisi kyllä hyvää. Valitettavasti töissäkäynti ei siihen pakota, sillä työpäiväni alkavat kolmelta.

Olin jo pidemmän aikaa pohtinut, että menenkö Jyväskylän yliopiston pääsykokeisiin ollenkaan. Olin ilmoittautunut myös Tampereelle ja Turkuun, mutta niiden suhteen olin luopunut toivosta jo ajat sitten. Ongelma ratkesi kuitenkin itsestään tänä aamuna: herätessäni katsoin kelloa ja näytössä muistutus "Jyväskylä". Ai eikö se koe ollutkaan huomenna?!?  No ei todellakaan harmita, kokeeseen meno olisi ollut pelkkää ajan ja rahan tuhlausta. Mutta silti, aika fail.

Päivän toinen kämmi: auton avaimen lukitseminen autoon sisään! Siinä sitten isi apuun ja vara-avainta hakemaan. Onneksi matka ei ollut pitkä. Ja eräät ystäväni ovat tehneet tuon saman auton ollessa käynnissä, joten siihen verrattuna aika pieni moka.

Ensi viikolla alkaa sitten työt. Vaikka olen lomaillut yli kuukauden, ei töihin meno silti houkuttele yhtään. Syy on varmaan siinä, että työni on kenties maailman tylsin. Erilaisten paperien sisällön näpyttely koneelle ei varmastikaan ole kenenkään unelmatyö.  Ja viimeistään viikon päästä sormet kipeinä, pitäisi vissiin opetella kymmensormijärjestelmä niin ei samat sormet rasittuisi koko aikaa.

Pian voisi raahautua punkan puolelle, kaksi päivää puutalkoissa halkoja kantaessa on vähän väsyttävää puuhaa.

Yllätän jopa itseni kirjoittamalla toisenkin postauksen. Bloggaus on jo nyt pidempiaikaisempi harrastukseni kun jotkut menneisyydessä kokeilemani asiat, esimerkiksi hapkido.

Eilen tuli sitten kierreltyä vähän yo-juhlia. Jotenkin tuli vähän haikeakin fiilis, itse olin viime keväänä samassa tilanteessa, enkä oikeastaan ole edennyt siitä mihinkään. Ja myöskään ensi syksynä ei yliopistojen ovet aukene minulle, koska en tiedä mitä haluaisin opiskella. Noh, kai se siitä vielä joskus kirkastuu.

Mutta juhlat olivat kyllä hauskoja, ja ennakkosuunnitelmista poiketen päädyin baariinkin. Tämänhetkisestä olosta päätellen boolikulhon omiminen ei ollut hyvä idea. Oli kyllä ihan älyttömän hauskaa, koko jengi pitkästä aikaa koossa. Varpaat on rakoilla, mutta näitä sattuu.

Taidanpa mennä vielä pariksi tunniksi peiton alle, että jaksan keskittyä illalla Sinkkuelämää-leffaan. Sarjasta tykkään alyttömän paljon, mutta ensimmäinen leffa oli aivan hirveä pettymys. Toivottavasti jatko-osa on parempi. Odotukset eivät kyllä ole kauhean korkealla.

Nyt on sitten mullakin blogi. Saas nähdä miten tämän kanssa käy, saatan kyllästyä touhuun erittäin nopeasti. En ole edes tarkemmin harkinnut, että mitä tänne rupean kirjoittelemaan. Varmaan ihan tavallisista arkipäiväisistä kommelluksista. Kuten ehkä on jo tullut ilmi, en ole kovinkaan pitkälle harkinnut tätä asiaa. mutta vi ses että mitä tapahtuu!

Lyhyestä virsi kaunis, minä lähden nyt nauttimaan auringosta.